Kyllä, sitä olen. Kun eilen tavattiin Villen kanssa treenien merkeissä, tajusin taas kuinka alussa olen tässä koirahommassa. Ei sitä kokemusta voita mikään.
Ensin tuntui, et Helmi ei osaa mitään, kuljaili minkä kerkes ja käskyt meni kuuroille korville. Pian kuitenkin löyty taas se yhteinen sävel ja sit päästiin jo treenaakki. Kotiläksynä seuraamisessa se paikka, se paikka! Ja Hakua ajatellen rullan noutamista ja luovutusta. Kyl se taas siitä ;)